Rentouttava melontaretki ;)

Posted on 17.4.2016 - Pia Behm

Eilinen päivä meni Savonlinnan jäähallissa rakennusmessuilla. Päivä oli oikein mukava ja parasta oli tavata vanhoja tuttuja sekä uusia ihmisiä. Teki hyvää, mutta kyllähän siinä oli myös sellaista pientä puristusta (itsestäni) hiljaisena ihmisenä, joten ajattelinpa keventää päivääni melonnalla. Pikku lenkki ja mielenrauhaa.

Aloitin melonnan Jukolansalosta ja jatkoin Laitaatsillan kautta kauppatorin silloille.

Neljän jälkeen aurinko paistoi vielä lämpimästi, mutta tuulisilla osuuksilla oli kylmä, tuuli lännestä, kevyesti.

Lähdin kiertämään tuota kaupungin ”saariosuutta” vastapäivään, sillä tavoitteeni oli palata Kasinonsaarten kautta kotirantaan Jukolansaloon.

Ihmiset istuskelivat terasseilla päivää paistatellen, ja virran varren ravintoloitakin laitettiin kesäkuntoon. Kyllä löytyy taas kesä-savonlinnalaisille mukavia ruokapaikkoja. Voi jos tuosta kajakista rantautuminen olisi helpompaa, ja ehkä yhden pienen oluen jälkeen ei tulisi se pissahätä. Tulikin muuten tällä reissulla mieleen, että kajakkilaitureita olisikin hyvä olla kaupungissa muutamia. Korkealle laiturille tai kalliorannoille kuitukajakilla tai ylipäätään kajakilla on melko vaikea rantautua, ainakin näin kylmän veden aikaan.

Meloin siltojen ali Kasinonsaarille ja ihailin samalla tätä rantarakentamista.

Tuokin rakennus on sävytetty niin, että se sulautuu maisemaan hyvin. Tässä vaiheessa matkaa kaikki oli hyvin, lepsuttelin hissukseen eteenpäin ja mielessä oli jo kotiranta ja WC.

Matka jatkui Casinolta kohti Jukolansaloa, vähän janotti ja tulipa muuten pikkaisen nälkäkin.  Meloin hissukseen kohti Matarinsalmea, etsiskelin sitä pari päivää sitten löytämääni väylää Haapaveden selältä Laitaatsalmeen.  Ei muuten löytynyt, kapeimmillaan jäätä oli kahden avoimen vesialueen välillä n. 100 metriä. Tuollainen hennon näköinen tikkujää, joka aaltoilee laineissa, on muuten yllättävän vahvaa. Yritin mutamaan otteeseen jäästä läpi, mutta ei siitä mitään tullut. Tulisi vaan särettyä mela, ja sitten olisi pulassa. Jään vahvuuteen on varmaan vaikuttanut myös yöpakkaset. Jää ei kestä kävellä, eikä siitä pääse kajakilla läpi mitenkään.

Kerran vetäisin vauhdikkaasti jäälautan päälle, mutten tee sitä toisten. Veden lämpötila on n. +1 ja siellä ei todellakaan kellu tai ui pitkään.

Kajakki nousi lautalle tosi kevyesti, siis nousi lautalle ja samalla lähti kallistumaan. Otin käsineellä tukea lautasta ja painoin sitä alemmas. Onneksi jäälautta katkesi ja kajakki painui veteen. Myös neopren-käsineet olivat hyvät, sillä vaikka ne kastuivat, ne lämmittivät tosi hyvin sormia.  Paluumatkalla oli jo pakko etsiä rantautumispaikkoja, ja siihen meni aikaa, sillä rannat kallioisia ja osittain jäässä. Onneksi Casinolla löytyi yksi rantaan vedetty matala laituri, joten pääsin jaloittelemaan.

Itse asiassa viime kerralla mainitsemani pelot toteutuivat, sillä jouduin kääntymään lähes kotirannasta takaisin ja melontamatkaa kertyikin parin tunnin sijasta neljä. Toisaalta ihan huippua, sillä tuo melonta tuntuu hartioissa vielä tänäänkin. Taidan etsiä pidemmille kylmän ajan melontareissuille sorsan, johon voi pisasta.  Otan mukaan myös energiapatukan ja kuksan (järvivesi on ihan juotavaa). Pitänee etsiä jostakin myös neopreeni-jalkineet ja housut noita rantautumisia varten. Kaiken kaikkiaan retki ei ollut niin rento kuin tavoittelin, mutta sitäkin opettavaisempi ja hyvää kuntoilua. Tästä jatketaan!! Nyt messuille.