Elämää 50-luvulla
Julkaistu - Pia BehmKävin eilen tutustumassa Metsämuseo Luston uuteen Maa, metsät, tehtaat -näyttelyyn. Näyttely on mukava lisä Luston muille näyttelyille, jotka tekevät suomalaisen elämän käänteitä tutuksi kävijöille. Minusta Lustoa voisi yhtä hyvin kutsua suomalaisuuden museoksi kuin metsämuseoksi. Niin mukavasti näyttelyissä on kuvattu Suomen ja suomalaisten elämää historian saatossa. Toki sitä metsääkin, onhan metsä ollut ja on edelleen merkittävä osa Suomea.
Maa, metsät, tehtaat -näyttely keskittyy sotien jälkeiseen 50-lukuun, aikaan jolloin toivuttiin sodasta ja maa alkoi pikku hiljaa uudistua. En tiedä johtuuko katsojasta, mutta itse koen, että näyttelysssä tuodaan vahvasti esille juuri naisten roolia tuona aikana. Tai ehkä naisiin liittyvät asiat on tuotu esille jotenkin erityisen kiinnostavasti. Erityisesti jäi mieleen eräs kuvateksi: ”tyttö tuli, tyhjä tuli”. Toisalta kuitenkin tyttölapsia haluttiin, koska pitihän jonkun tehdä ne kotityöt.
Kodista huolehtiminen oli 50-luvun ihannerouvalle kuin mikä tahansa ammatti, jota varten valistusjärjestöt jakelivat neuvojaan. Kodista tuli suoritus. Näyttelyssä on myös muistelunurkka, jossa voi istahtaa mukavasti nojatuoliin ja kuunnella ja katsella ihmisten muisteluja 50-luvulta. Eräs rouva muistelee kuinka yksinäistä naisten elämä 50-luvulla oli. Lapset ja kodista huolehtiminen sitoivat neljän seinän sisään, eikä huvituksia juuri ollut.
Naisten housujen käyttö yleistyi sota-aikana. Vastareaktiona 50-luvulla naisten pukeutumisessa korostui naisellisuus, huoliteltu ulkonäkö ja muodollisuus. Elegantin kotiäidin vyötärö oli kapea hameen helman hulmutessa leveänä.
Säännöstelyä 50-luvun tapaan
Ennen talvisotaa käyttöönotettuja ostokortteja käytettiin vielä 50-luvun alussa. Kahvin säännöstely jatkui vuoteen 1954 saakka. Enimmillään käytössä oli 51 erilaista ostokorttia, ja niitä painettiin säännöstelykaudella lähes 780 miljoonaa kappaletta.
50-luvulla oli käytössä myös viinakortti, johon merkittiin tehdyt ostokset. Liian runsaista ostoksista tuli torut viinakaupan henkilökunnalle ja ostajan kortti saattoi joutua kuivumaan.
Ajankuvaa puuceen seinillä
Yksi näyttelyn kiinnostavimmista kohteista on varmasti perinteinen puucee, joka on vuorattu lehtien kansilla ja artikkeleilla. Mistäpä saisi parhaiten kuvan kulloisenkin ajanjakson trendeistä ja ilmiöistä kuin lehtikuvista ja otsikoista.
Mutta hei, en kerro enempää. Käykää itse tutustumassa. Tykkäätte varmasti.
Yhteistyössä: Metsämuseo Lusto
Älä puhu huomisesta
Kiireisen heinäkuun jälkeen on hyvä pysähtyä muistelemaan kesää. Kesä on ollut meidän perheessä taas työntäyteinen, kuten se nyt matkailualla työskentelevällä tuppaa kesäisin näillä…
Metsä elää Lustossa
Yksi Savonlinnan ympärivuotisista suosikkikohteistani on Metsämuseo Lusto. Luston näyttelyt ja kokoelmat kertovat monipuolisesti metsästä ja metsän merkityksestä suomalaisten elämässä. Näkemistä ja kokemista on niin…
Joululahjaksi vahvoja tunteita
Mitä joululahjaksi hänelle, jolla on jo kaikkea? Mikä ilahduttaisi erityisesti, mikä jättäisi muistijäljen? Mikä saisi huokaamaan vielä vuosien päästä; muistelemaan hienoa, pysäyttävää, yhdessä…
Punkaharju kaikille aisteille
Kyselin hiljattain Facebookissa, että mikäs voisi olla parasta Punkaharjulla. Ei ollut mikään yllätys, että melkein 90 % vastaajista oli sitä mieltä, että kyllähän…
Luontoretkellä Järvisydämessä
Tämän vuoden kuumin uutuus Savonlinnan seudulla on ollut ehdottomasti Järvisydämen uusi kallioon louhittu Järvikylpylä. Laskin juuri, että olen menossa ensi viikolla kylpylään jo…
Hytermä – Romu-Heikin upea perintö
Ihan mahtavaa, että omalta kotiseudulta tuntuu löytyvän koko ajan uutta nähtävää ja koettavaa. Oltiin pari päivää veneilemässä Puruvedellä, ja yksi hienon retken kohokohtia…
Johanna Oras – Oodi metsälle
Johanna Oraksen tämän kesän näyttely on nimeltään Oodi Metsälle. Ja mikäpä aihe sopisikaan paremmin Punkaharjulle, upeaan Suomen kansallismaisemaan. Johanna kertoi näyttelyn avajaisissa, että…
Suuria tunteita Olavinlinnassa
Kun asuu Savonlinnassa ja tekee matkailujuttuja työkseen, on ihan selvää, että oopperasta muodostuu tärkeä osa elämää. Ensimmäinen oopperakokemukseni taisi olla joskus 18-vuotiaana. Muistan…