Värikäs retkipäivä Sulkavalla
Julkaistu - Pia BehmHei ihan mahtavaa, lokakuun puoliväli ja lämmintä on 18 astetta. Keli on todellakin sellainen, että nyt tekee mieli nauttia syksyisten päivien lämmöstä ja upeista väreistä aina kun se vain on suinkin mahdollista.
Ollaan tekemässä taas uutta Saimaa-kirjaa, ja päätettiin, että halutaan tähän kirjaan mukaan myös näkymiä Sulkavan linnavuorelta. Tarkoitus oli siis ajella tänään linnavuorelle, ottaa kuvat ja ajella takaisin kotiin syksyn viimeiselle melontaretkelle. Toisin kuitenkin kävi. Kollega Päivi kävi jokunen aika sitten ulkoilemassa Vilkaharjun luontopolulla ja kirjoitti reissusta niin kivan jutun, että päätettiinkin yhdistää linnavuoren reissuun myös luontopolku. Ja jostain ihmeen syystä päädyttiin myös Sulkavan kivikirkkoon. Mutta siitä vähän myöhemmin.
Huikeat näkymät Sulkavan linnavuorella
Sulkavan linnavuorelta avautuu omasta mielestäni yksi seudun hienoimmista näköaloista. Olen käynyt linnavuorella aikaisemminkin, mutta en ole koskaan ajatellut, mistä paikka on saanut nimensä. Oli oikeastaan pieni yllätys, että linnavuori onkin yleisnimi suomalaisille korkeille paikoille rakennetuille puolustusvarustuksille. Sulkavan linnavuorellakin on aikoinaan tähystetty vihollisia ja puolustettu Sulkavaa näitä vastaan. Mikäli muistan oikein, mm. viikingit yrittivät aikoinaan Sulkavan turkismarkkinoille, ja mm. heitä vastaan vuorella taisteltiin.
Linnavuoren lähelle pääsee autolla, kirkonkylältä on hyvät opasteet. Kävelymatkaa vuoren kupeeseen tulee noin 500 metriä. Vuorelle nousee jyrkät ja melko kapeat portaat, mutta huipulta avautuva näkymä on kyllä jokaisen askelman väärti. Sanotaan, että täältä näkee Saimaan yli, menneisyyteen saakka, ja siltä tosiaankin tuntuu. Silmänkantamattomiin näkyy auringossa välkkyvää kirkkaan sinistä Saimaata, ruskan kultaamia puita ja sokkeloista saaristoa. Sielunsa silmin voi nähdä kuinka laivat ovat aikoinaan kuljettaneet nalikkahalkoja Sulkavalta Pietariin, ja sahatavaraa on lähtenyt ympäri maailmaa. Soutuveneillä on kuljettu paikasta toiseen.
Linnavuorella kannattaa käydä myös vuoren alapuolella, siirtolohkareiden takana sijaitsevalla laiturilla. Lohkareiden välissä seikkailu on oma elämyksensä, ja laiturilta saa ihan uuden näkökulman jyhkeään linnavuoreen. Vuoren alla on myös tulipaikka, jos haluaa paistaa makkaraa ja nautiskella retkieväät luonnon helmassa.
Kivikirkko
Tarkoitus oli siirtyä linnavuorelta suoraan Vilkaharjulle, mutta jossain tienristissä sattui silmiin kivikirkon tienviittaa. Pohdittiin aikamme, että mikähän sellainen kivikirkko mahtaa olla, ja kun Googlen perusteella paikka vaikutti kiinnostavalta, päätimme vierailla myös siellä, vaikka päätieltä kirkolle onkin matkaa yhdeksän kilometriä.
Kivikirkko ei ole nimestään huolimatta kirkko, vaan se on suuri siirtolohkare, joka on alunperin ollut kokonainen kivi, mutta aikojen saatossa haljennut. Tätä luonnonmuodostelmaa alettiin kutsua kivikirkoksi. Kirkkoa on käytetty sota-aikana piilopaikkana, ja onpa siellä kuulema harjoitettu muinaisina aikoina auringonpalvontarituaalejakin. Kirkon ympärillä leijailee jännä satumainen tunnelma, tuntuu että jostain kiven takaa voisi hiipiä hetkenä minä hyvänsä joukko metsäntonttuja.
Vilkaharjun luontopolku
Kivikirkon jälkeen pääsimme vihdoin Vilkaharjun luontopolulle. Polku jakautuu kahteen osaan, toinen on 3,1 km pitkä ja toinen 3,6 km. Polut voi kiertää erikseen tai vaihtoehtoisesti kulkea kummankin. Me halusimme käydä katsomassa kummankin polun.
Aloitimme lyhyemmästä polusta, joka kulkee läpi Salpalinjan, muistuttaa Asta-myrskyn tuhoista ja esittelee suomalaisen metsän moninaisuutta. Oma suosikkini tällä osiolla on polun loppupuolella sijaitseva viehättävä, lähes kuivunut suolampi. Lammella on ihanan rauhoittava tunnelma, olisin voinut jäädä sinne fiilistelemään pidemmäksikin aikaa.
Pidempi lenkki edustaa hieman perinteisempää suomalaista metsämaisemaa, mutta oikein mukava sekin on. Lenkiltä löytyy myös uusi komea, järven rannalla sijaitseva laavu, jossa voi käydä paistamassa makkaraa. Kummallakin lenkillä on useita infotauluja, joiden avulla pääsee tutustumaan Sulkavan mielenkiintoiseen historiaan.
Lämmin suositus tälle kokonaisuudelle. Kannattaa tulla vaikka kauempaankin viettämään nautinnollinen ja monipuolinen retkipäivä Sulkavalle. Varaa aikaa koko päivä ja useampikin paketti makkaraa.
Ja hei, saatiin me se suunniteltu kuvakin kirjaa varten.
Kudontaretriitti Saimaan rannalla
Oletko kuullut koskaan kudontaretriitistä? Älä välitä, en minäkään ennen eilistä. Mutta heti kun kuulin mistä on kyse, innostuin asiasta aivan valtavasti. Ajattele vaikka,…
Talvilomalle virkistävään kansallismaisemaan
Kuulen hämmästyttävän usein väitteen, että Savonlinna on ihana kesäkaupunki, mutta eihän siellä ole talvella mitään tekemistä. Itse täällä Saimaan sydämessä asuvana on todettava,…
Ruokkeen lomakylä – luonnollinen paikka yrityksille ja ryhmille
Moni meistä tuntee Ruokkeen lomakylän upeista hiekkarannoista ja mainiosta kalatarjonnasta. Eikä suotta, nämähän ovat Ruokkeella aivan huippuluokkaa. Rantahiekka lämmittää varpaita kuin etelänlomalla konsanaan…
Norppasafarilla Linnansaaren kansallispuistossa
Aivan mahtava norppasafari takana. Kolme tuntia sokkeloisessa Linnansaaressa täydellisessä säässä, kahdeksan bongattua norppaa ja 453 valokuvaa. Todellinen norppabongarin ja luontomatkailijan unelmailtapäivä. Laitoin eilen…
Saimaan Vuokravenhon innovatiivinen hollantilainen
Laineet liplattavat veneen kylkeen ja lintujen laulu kuuluu kauempaa rannalta. Aurinko on noussut jo jonkin aikaa sitten. Taitaa tulla taas hieno veneilypäivä. Ihana…
Hytermä – Romu-Heikin upea perintö
Ihan mahtavaa, että omalta kotiseudulta tuntuu löytyvän koko ajan uutta nähtävää ja koettavaa. Oltiin pari päivää veneilemässä Puruvedellä, ja yksi hienon retken kohokohtia…